Kiertotalouslannoite on uusi ekoteko

Ympäristön Ystävä Puutarhalannoite on suomalainen innovaatio. Se on kiertotalouslannoite, joka huolehtii paitsi kotipuutarhasta, myös elinympäristöstämme laajemmin eli estää ravinteiden pääsyä vesistöön ja hidastaa osaltaan ilmastonmuutosta.

Kotipuutarhan kukoistus on ilmastoteko

Kuva Janne Pulkkisesta
Janne Pulkkinen

-Ammattiviljelyssä elintärkeä fosfori on jo nyt EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla.
Resurssiviisaus on osa kiertotaloutta, koska raaka-aineita on maapallolla rajoitettu määrä.
Kotipuutarhurin teot ovat tärkeitä myös ympäristönsuojelulle. Kasvien istuttaminen ja kotipuutarhan hyvä kukoistus on ilmastoteko, koska kasvit sitovat hiiltä takaisin maahan pois ilmakehää lämmittämästä. Kasvit eivät toisaalta kasva, jos maan elinvoimasta ja kasvukunnosta ei pidetä huolta. Kasveille pitää antaa kasvuun tarvittavia ravinteita. Maahan ei kuitenkaan pidä laittaa mitään ylimääräistä, kertoo kiertotalouden
kehityspäällikkö Janne Pulkkinen Berneriltä.

Kiertotalouslannoite on suomalaisen
tuotekehityksen tulos

Ympäristön Ystävä Puutarhalannoite on uudenlainen kiertotaloustuote Berner Oy:n
GreenCare kotipuutarhavalikoimassa. ”Saimme tuotekehityksellä yhdistettyä kaikki hyvät
asiat Ympäristön Ystävä Puutarhalannoitteeseen, jonka raaka-aineista suuri osa on kierrätettyä.
Kasvualustassa lannoite ruokkii hyviä mikrobeja, jotka auttavat kasveja sitomaan hiiltä takaisin maahan. Monipuolinen kasviperäinen koostumus edistää maan pieneliöiden hyvinvointia ja biodiversiteettiä. Kourallisessa multaa on muuten enemmän elämää kuin koko maapallolla ihmisiä. Jokainen kotipuutarhuri voi vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon valinnoillaan ja teoillaan. Helppo valinta minun mielestäni, sanoo Janne Pulkkinen hymyillen.

Ympäristön Ystävä Puutarhalannoite on hyvä esimerkki kiertotaloustuotteesta

Ympäristön Ystävä Puutarhalannoitteen raakaaineista 80 % on kierrätetty maatalouden sivuvirroista, esimerkiksi sokerijuurikasviljelyn sivutuotteista, jotka menisivät muuten jätteeksi.
Soilfood Oy:n uuden kotimaisen innovaation ansiosta kierrätysravinteet ja maaperän ravinteet saadaan paremmin kasvien käyttöön.

Ympäristön Ystävä -kiertotalouslannoitteessa on vain 20 % uusia mineraaleja. Ne tarvitaan tasapainottamaan ja viimeistelemään tuotteen mineraalisisältö kotipuutarhan kasveille optimaaliseksi. Hyötykäyttöön kierrätetyt ravinteet eivät päädy Itämerta rehevöittämään. Toinen merkittävä asia on, että maaperän rakennetta hoitamalla voi vaikuttaa kasvuolosuhteisiin,ravinnepäästöihin ja jopa ilmastonmuutoksen hillintään, kun hiilidioksidia saadaan varastoitua takaisin maaperään.

Kiertotaloudessa lähdetään siitä ajatuksesta, että kasvua ei voi ikuisesti ottaa luonnosta

Kasvokuva Pieta Jarvasta
Pieta Jarva

Pieta Jarva työskentelee Itämeren suojeluun erikoistuneessa Baltic Action Groupissa viestintäpäällikkönä ja kannattaa vahvasti kiertotaloustuotteiden kehittämistä yrityksissä, koska se antaa toivoa myös Itämeren puhdistumiselle.
– Haluamme Itämeren kuntoon ja ravinteet takaisin kiertoon. Kun ravinteet karkaavat kierrosta, lähtivätpä ne kotitalouksista, teollisuudesta tai maataloudesta, ne päätyvät lopulta vesistöihin. Ravinteiden kierrossa pitämisen lisäksi pitää tietysti myös varmistaa, että lannoitteita käytetään oikea määrä, jonka kasvi pystyy hyödyntämään, sanoo Pieta
Jarva.

Viestintäpäällikkö Pieta Jarva kertoo, että uusi käsite kiertotalous on enemmän kuin pelkkä kierrätys. – Kiertotalous-käsitteen alle mahtuu monta edistysaskelta, joilla pyritään luonnonvarojen säästämiseen. Jo tuotteen tekovaiheessa säästetään aiempaa enemmän tehokkaasti luonnonvaroja ja sitä varten tarvitaan uusia keksintöjä. Lisäksi tuotteen suunnittelussa mietitään koko elinkaarta ja materiaalien takaisin kierrätystä. Kiertotaloudessa lähdetään siitä ajatuksesta, että kasvua ei voida ikuisesti ottaa luonnosta.

Pieta Jarva korostaa Berner Oy:n tapaisten yritysten merkitystä kiertotaloustuotteiden
kehittämisessä. – Ympäristölainsäädäntö kehittyy koko ajan ja yritykset haluavat omalla
tuotekehityksellä ennakoida tulevia ympäristösäännöksiä, koska sillä saa kilpailuetua lain muuttuessa.

– Myös valmistuslupien saaminen edellyttää materiaalivirtojen aikaisempaa parempaa hyväksikäyttöä. Sen lisäksi kuluttajien asenneilmapiiri on muuttunut. Oikein valituilla pienillä teoilla voidaan vaikuttaa isoonkin kokonaisuuteen. Loppujen lopuksi Itämeren suojelu ja ilmastonmuutoksen vastustaminen kulkevat käsi kädessä, Pieta Jarva sanoo.